Eläintiimin päiväkirja

13.10.2019

Tämän päivän saldoa. Kaikki ulos syntyneitä. Kahdesta eri kohteesta. Kevät ja syksy vauvoja. Kuvista puuttuva emokin on viime vuoden pentuja.

Vielä olisi pienempiä ja isompia tulossa, kunhan vain onni suosii ja loukut ja riistakamera pelaa.
Kiitos kaikille apukäsille ja kuskeille. Yhteistyö

12-10-2019

Sähikäisosasto täydentyi tänään kahdella ulos syntyneellä ja hv-asenteella varustetulla kaverilla.

Vielä jatketaan ja olisi kiinni saatavana emo ja kaksi pentua sekä pari kollia, joista toinen aika huonossa hapessa suun osalta.
Näillä pikkukavereilla sen sijaan hampaat ja kynnet toimii loistavasti ��.
Pitäkää peukkuja että saadaan kaikki pian pois ulkoa.

�� KUVAT SAATTAVAT JÄRKYTTÄÄ!��

" KISSA ANNETAAN HYVÄÄN KOTIIN"

Näitä ilmoituksia on netti ja kaupan ilmoitustaulut pullollaan. Niin Tori.fi, Facebookin kissapalstat kuin roskalavatkin.
On hienoa, että omistaja, joka syystä tai toisesta joutuu lemmikistään luopumaan, haluaa antaa sen vain hyvään kotiin, mutta, meneekö se kuitenkaan aina toivotusti?

Tässä yksi esimerkki siitä, että aina ei mene kuten asian toivoisi menevän.

Olipa kerran nuori nainen, joka joutui luopumaan rakkaasta lemmikistään. Häneen otti yhteyttä perhe, joka oli kiinnostunut tarjoamaan kissalle hyvän ja rakastavan loppuelämän kodin.
He keskustelivat netissä ja kaikki vaikutti olevan hyvin. Kissan luovutuksesta ja luovutusehdoista sovittiin ja niin kissa muutti uuteen kotiin.
Se minkä moni muu paikallinen tiesi tästä ko.perheestä ja heidän tavastaan pitää eläimiä, ei valitettavasti vielä tässä vaiheessa ollut tämän kissan omistajalla tiedossa. Hän luotti, että rakas kissa löysi hyvän kodin, sisäkissana, kuten oli sovittu.
Sisäkissa taas käsitteenä on vieras tälle uudelle kodille. Heidän kissansa ovat pääasiassa jääneet kaikki auton alle ja seikkailleet milloin missäkin. Yleensä leikkaamattomina.

Tämä kissan edellinen omistaja otti meihin yhteyttä jokin aika sitten, kun oli saanut kuulla huolestuttavia tietoja tästä kissan uudesta kodista ja kyseli, onko meillä tietoa asioista ja olihan meillä.
Huoli kissasta kasvoi ja vaikka hän yritti saada uuden kodin ihmisiä kiinni, hänelle ei enää vastattu. Huolestuneena hän lähti jopa etsimään kissaa. Epäily siitä, että kissa oli jossain ulkona kasvoi ja silminnäkijä havainnot vahvistivat asian. Kissa seikkaili vaarallisella alueella täysin ilman valvontaa, sirua tai pantaa. Nainen seurasi havaintoja, mutta kissaa ei kuitenkaan löytynyt.
Kunnes. Tuli ilmoitus auton alle jääneestä kissasta, joka oli kuollut välittömästi.
Tuntomerkit saattoivat olla hänen kissansa tai sitten toisen samannäköisen.
Nainen otti meihin uudestaan yhteyttä ja Marjo kävi kissan hakemassa pois tienreunasta. Sovittiin, että myöhemmin samana päivänä hän tulee katsomaan, onko se kissa hänen vai ei. Samalla saimme sirun tarkistettua ja sitä ei ollut.
Pahat aavistukset eivät olleet päivän aikana helpottaneet ja kun hän sitten tuli katsomaan kissaa ja Marjo siirsi muovia sivuun kissan pään päältä, löi suru suoraan vasten hänen kasvojaan. Siinä, muovien alla, makasi hänen ennen niin rakas kissansa. Kylmänä, pahasti ruhjoutuneena, niin kuolleena.
Kyyneleet iskivät välittömästi ja musertava suru. Suru siitä, että vastuullisuus ei ollutkaan uuden kodin hallussa. Suru siitä, että kissa jätettiin heitteille. Suru siitä, että tämä olisi ollut vältettävissä.
Uudet omistajat eivät vaivautuneet edes katoamisilmoitusta tekemään. Ja miksi olisivat tehneetkään, kun itse kissan ulos päästivät, kuten niin monet kissat ennen tätä. Ja jatkuvasti heillä on haku päällä uudelle kissalle.

Kun luovutat kissan uuteen kotiin, pyydä siitä luovutusmaksu. Kissa on sen arvoinen.

Tee kotikäynti. Keskustele huolellisesti kaikista asioista. Kysele ihmisiltä taustoja jos mahdollista.

Pidä yhteyttä jatkossakin.

Ikävä kyllä joillekin nämä elävät olennot ovat kauppatavaraa.
Joillekin arvottomia leluja, joita saa aina uusia kuolleiden ja kadonneiden tilalle.

Hyviä koteja on ja aina kannattaa miettiä se väylä, mitä kautta sille lemmikille lähtee etsimään uutta kotia.
Se paikallinen roskalava tai puskaradio ei ehkä ole se paras vaihtoehto.
Voi esimerkiksi kääntyä paikallisen esyn puoleen. Monet auttavat kodin etsinnässä, ilman että lemmikki siirtyy yhdistykselle. Me esimerkiksi teemme juuri tätä.

Ilmaiset pennut päätyvät monesti tällä alueella pennunteko koneiksi maalle, rapumertaan syötiksi, lahjaksi tai kiertoon.
Eläimen vastuullinen hoito ei ole ilmaista ja jokaisella on arvoa ja oikeus siihen. #kissanarvo #vastuullisuus

Julkaisemme tekstin ja kuvat omistajan luvalla.

Otamme osaa suruusi ❤️.

9.10.2019


Pentujengin kanssa rokotuksilla ja sirutuksessa

8.9.2019

NYT ON AIHETTA JUHLIA!!

Mestari Ticcu, tuo Toscan pentu, on kulkenut pitkän matkan sieltä terassilta, jonne syntyi, meille sijaiskotiin, sitten omaan kotiin ja nyt lähti poika vielä valloittamaan muailmaa kissanäyttelyyn ja millä tavalla!! Oman ryhmänsä (alle 2v) ykkönen rescuekissa showssa. ��

Paljon onnea Mestari Ticcu ja perhe ❤️❤️.

Hyvää Suomen luonnon päivää! Jokainen osa siitä on arvokas.

Kuvassa Kalle Kyykäärme, tiimiläisemme sienestyskaveri ❤

EDIT 2.7.


Hilla ja hänen henkilökohtainen hoitajansa lähettävät teille kaikille ison kiitoksen kannustuksesta, lahjoituksista ja tarinan jakamisesta.
Olemme nyt kolme kertaa käyneet lääkärissä hakemassa lisäapuja ja tänä aamuna kun oli taas aamumaidon aika, tyttö ensimmäisen kerran imi maitoa itse!! Rohina on helpottunut ja lima vähentynyt, joten syöminenkin alkaa sujua. Antibiootin rinnalle aloitetaan tänään vielä viruslääke. Se oli tilattava lääke, joten saamisessa hieman kesti.
Pissa hommelit sujuu ja nyt tyttö jo kehrääkin ❤. Pennuilla kuitenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja romahdus voi tulla tunneissa. Olemme silti toiveikkaampia kuin toissa päivänä.
Paljon on myös kyselty, voiko lahjoittaa suoraan nimenoman Hillan hoitoon. Tämä toki onnistuu myös, jos laittaa lahjoituksen tilillemme ilman viitenumeroa ja viestikenttään nimi Hilla. Näin meidän Mikko pystyy kohdistamaan lahjoitukset suoraan Hillan hoitokustannuksiin ��.
Jakamalla näitä Hillan ja kohtalotovereiden tarinoita saamme tietoisuutta kissojen tilanteesta Suomessa lisääntymään ja ehkä jonain päivänä ne ihmisten asenne tuulimyllyt ovat edes osittain kumossa ja kissat saavat sen arvostuksen, joka niille kuuluu.

Eilen saapui Hilla pentu, josta teimmekin pienen päivityksen.
Tilanne on ollut huono ja on nyt kahdesti käyty hakemassa päivystyksestä apuja.
Silmien ohella sillä on paha hengitystie-infektio, sekä pissa ei kulkenut. Pentu muuten oli pirteä, mutta kipeä. Tukos saatiin tänään pois ja rakko tyhjennettyä. Otettiin lisää nestettä, silmiin uusia tippoja ja kortisonia.
Ensi yö näyttää paljon, mutta toivomme, että pieni taistelija jaksaa.
Kotona nyt sitten jatkuu nesteytys, lääkitys ja tukiruokinta. Ja äsken vihdoin pissa tuli ns.normaalisti kun avustin hieman! Luojan kiitos!! ❤❤

Voit auttaa Hillaa ja muita kissojamme tukemalla toimintaamme ja lahjoittamalla joko rahaa suoraan eläinlääkärikuluihin, ostamalla etenkin märkäruokia, tukiruokia, vastiketta, hiekkaa, pellettiä, lisäravinteita jne. Kaikki apu menee suoraan ja kokonaan näiden pienten ja isojenkin hoitoon.

TEKSTARI LAHJOITUS:

LAHJOITA 1€, lähetä tekstiviesti 1 TIIMI numeroon 16588
LAHJOITA 5€, lähetä tekstiviesti 5 TIIMI numeroon 16588
LAHJOITA 10€, lähetä tekstiviesti 10 TIIMI numeroon 16588
LAHJOITA 20€, lähetä tekstiviesti 20 TIIMI numeroon 16588
LAHJOITA 30€, lähetä tekstiviesti 30 TIIMI numeroon 16588
LAHJOITA 40€, lähetä tekstiviesti 40 TIIMI numeroon 16588

MOBILE PAY LAHJOITUS:

Mobilepay 24453

MobilePay-lahjoittajan ohjeet
1. Avaa MobilePay-sovellus ja kirjaudu sisään.
2. Syötä haluamasi lahjoitussumma.
3. Paina Valitse vastaanottaja -tekstiä, syötä lahjoitusnumero 24453 Valitse vastaanottaja -kenttään, valitse Jatka.
4. Hyväksy maksu pyyhkäisemällä näytön alareunasta

TILILLE:

Saaja: Alavuden seudun Eläintiimi Ry
FI8241080011309591, BIC: ITELFIHH
Viite: 1245

Rahankeräysluvan myöntäjä: Pohjanmaan poliisilaitos. Luvan numero RA/2018/1079. Toimeenpanoaika ja -alue: 01.12.2018-30.11.2020 Pohjanmaan poliisilaitoksen alue.

RUOKALAHJOITUS:

- Star-kirppiksen keräyspisteelle
- Tilaa suoraan meille Myllytie 11 63300 Alavus
- Tuo suoraan meille, laita yv, tekstari, soita tai sähköpostia

0406303162 / elaintiimi@gmail.com

Tämmöinen onnellinen odottava äiti saatiin loukutettua juuri ajoissa. Kissan turkki oli aivan järkyttävässä takussa ja vaati eläinlääkärin apuja, jotta sitä saatiin pois.

Eläintiimin päiväkirjasta 10.4.2019

Aina ei mene kuten on suunniteltu...
Jokunen aika sitten Alavudelta löytyi iso kollipoika, jonka ulkonäkö kertoi rankasta ulkoilma-elämästä. Pakkanen oli armotta puraissut korviin ja erimielisyyksiä muiden kollien kanssa ratkottu erilaisilla kynsi-ja hammastekniikoilla.
Kukaan ei kissaa kysellyt ja moni oli huolissaan sen alahampaasta, joka kuulemma roikkui suun ulkopuolella. Meitä arvosteltiin kovinkin sanoin siitä, että ensin etsimme kissalle omistajaa, emmekä samantien hakeneet sitä turvaan. Ne jotka tuntevat meidät ja tietävät tämän kissatilanteen täällä, suhteessa sijaiskoteihimme, ymmärtävät, että se kissan ottaminen ei ole aina ihan helppo homma, etenkään jos sille ei ole paikkaa. Ulkoa tuleva kissa kun vaatii sen eristyksen ja siitä emme tingi.
Joka tapauksessa olimme jatkuvasti yhteydessä ilmoittajiin ja he saivat kissan eristettyä ja sisälle odottamaan siksi aikaa, kun järjestimme paikan.
Päivän päästä kolli olikin jo kyydissämme ja suuntasimme eläinlääkäriin hampaita näyttämään. Ihmisten puheista ja näistä lukuisista facebook- tulkinnoista huolimatta, hammas ei ollut irti, ei roikkunut suusta, ei ollut kipeä, eikä siinä ollut oikeastaan mitään muuta, kuin joko maitohampaiden aiheuttama väärä kasvusuunta tai pentuna tapahtunut trauma. Kissa söi hyvin ja ikenet ja hampaat olivat kasvusuuntia lukuunottamatta kunnossa.
Kissa sai nimen Basso. Tämä iso poika hurmasi kaikki. Se tuli kuorestaan ja vaati harjaamista ja huomiota. Eristyksen, rokotuksen, loishäädön ja kastroinnin jälkeen se pääsi sijaiskotiin, osaksi perhettämme. Basso rakasti lapsia, muita kissoja ja jopa tuota pöhlöä koiraa! Se nukkui vieressä sängyssä ja toimi terapiakissana erityislapselleni. Hammasongelmaisia molemmat, eli samiksia, kuten poikani sanoi.
Eilen sitten tein facebookiin julkaisun, jossa kerroin, että tuntuu siltä, että Basso taitaa olla nyt kotona. Kerroin joka iltaisista harjauksistamme, sen avoimuudesta ja siitä, miten lujaa tämä kolli iski suoraan sydämeen. Miten tärkeä siitä oli tullut kaikille, etenkin pojalleni.
Tänään sitten sain tehdä uuden päivityksen, sydän täynnä puristavaa surua.
Basson kunto romahti äkisti. Nousi kuume, hengitys oli vaikeaa. Pääsimme samantien eläinlääkäriin, jossa jouduimme toteamaan, että voin tehdä vain sen viimeisen palveluksen tälle kissalle. Vannon, että seinäkello jätti siinä kohtaa pari liikettä väliin...samalta tuntui omassa sisimmässä.
Vaikka näitä kohtaloita tässä hommassa näkee ja kokee paljon enemmän kuin mitä toivoisi, niihin ei totu koskaan. Eikä pidäkään. Ja jos joskus kyynistyy niin paljon, että ei tunnu missään, lyön hanskat tiskiin välittömästi ja saa nämä hommat jäädä. Tätä pitää tehdä sydämestään tai ei ollenkaan.
Siinä me sitten Basson kanssa olimme, toinen nukkui rauhallisesti ja toinen yritti pitää itsensä kasassa ja sanoa ne sanat. Ne jäivät ensin kurkkuun, möykyksi jonnekin tuonne sydämen ja suun välille.
Lopulta sain kuitenkin sanottua sen:"Antaa Basson mennä." Juosta sinne, minne kipu ei pääse.
Poikani oli mukana ja myös hän hyvästeli Basson: " Hei hei söpöläinen."
Bassolla oli paha infektio. Keuhkoissa oli nestettä, limakalvoilla isoja ongelmia, kurkussa tuntui jotain ylimääräistä jne. Vastustuskykyä ei ollut. Se ei olisi kestänyt hammasremonttia ja muita hoitoja. Ei. En halunnut sille enää yhtään enempää kipuja. Sen olin sille velkaa.

-Basso. Niin pienen hetken olit minun. Aivan liian vähän aikaa. Nuku rauhassa kivuttomana, iso ihana kollinronttini. Taas yksi iso tassunjälki tatuoituna sydämeen, ikuisesti ��❤.
Pojan kunto yllättäen romahti täysin ja mitään ei ollut tehtävissä. Keuhkot kirjaimellisesti sanoivat sopimuksen irti. En voinut muuta kuin ottaa ison tassun käteeni ja kuiskata viimeiset sanat pojalle: nuku hyvin äitin poika, kaikki on hyvin ja äiti on tässä. Aina.

Kiitos Alavuden eläinlääkäri Marianne Huuskoselle Basson hoidosta näinä viime viikoina ❤

Janita / Eläintiimi

3.4.2019


Joskus apu tulee liian myöhään ��. Tosin nyt ei olisi pystynyt toista edes auttamaan, sen verran kova tälli tuli sähköjohdosta. Pääsi kuitenkin pois pellolta ja tuhkaukseen. Eikä ole valitettavasti ensimmäinen eikä viimeinen joutsen, jolle näin käy.

31.1.19

Tällä hetkellä olemme saaneet populaatiosta 30 kissaa turvaan ja kolme on jouduttu päästämään pois, parempaan paikkaan.

Lähes kaikilla kissoilla on ollut vakavia tulehduksia suussa ja hammasremontit odottavat. On myös suun kasvaimia ja loisten aiheuttamia pahoja suolisto-ongelmia.
Aiemmin keväällä, kun olimme tuolla samassa paikassa, tekemässä tätä samaa hommaa, saimme turvaan n.50 kissaa, joista yli 40 oli pentuja. Tämä määrä on valtava.
Saimme nyt kuitenkin lisäaikaa ja metsästäjät eivät vielä ole siis kuvioissa mukana.
Suurin osa kissoista on ollut täysin tottumattomia ihmisen kosketukseen ja jopa läsnäoloon. Ne eivät ole osa koskaan olleet sisällä, eivätkä ole saaneet oikeanlaista ruokaa. Tämä näkyy niiden fyysisessä kunnossa ja luonteessa. Mutta, kaikista näistä on tullut kuitenkin kotikissoja, ne ovat löytäneet kodit ja saaneet mahdollisuuden kokea sitä oikeaa kissan elämää.
Me yhdistyksenä olemme alusta asti olleet ns.villiintyneiden kissojen puolesta puhujia ja haluamme näyttää, että ne ovat aivan yhtä hienoja ja arvokkaita, kuin ne kesyt tapaukset.
Joskus se vain vaatii aikaa.
Antakaa näille persoonille mahdollisuus. Älä osta, vaan adoptoi.
Eilen saimme tämän projektin kissat nro.28, 29 ja 30 kiinni.
Sylissäni on pentu, joka aivan kuin vaistosi, että nyt elämä muuttuu. Sähinä loppui kuin seinään ja pikkukaveri on sylissä ja antaa rapsutella.

#kissanarvo

Alavuden seudun Eläintiimi Ry

27.1.19

Kylymä on, mutta näiden kahden varpaita ei enää palele ❤. Musta kissa aivan ontui ja tärisi kylmästä. Silmässä ongelmaa ja se tutkitaan huomenna. Vaalea on vielä pentu ja oli myös aivan umpijäässä.

Tällä viikolla olemme saaneet yhteensä 27 populaatiokissaa ja yhden kulkuri sisälle turvaan.
Huomenna heilahtaa eläinlääkärin ovi ja mennään muutamien kanssa näytille. Kuvan musta kissa on toisiaan yksi näistä.

Janita ja Marjo

4.1.2019

Vihdoin onnisti ja saatiin nämä kaksi kaveria pois jääkylmästä ulkorakennuksesta! Eikä tullut kiitokseksi kynttä eikä hammasta, vaan kehräystä ��. Nyt vauvojen kanssa hieman matohommia ja hyvää ruokaa lämpimässä.

Kiitos ilmoittajalle avusta ❤. Sinun ansiostasi nämä saivat mahdollisuuden.
Eikä emoakaan unohdettu. Se saa myös mahdollisuuden ��.

29.12.2019


Seinäjoelta auton moottoritilassa Alavudelle reissannut Kinuski kävi tänään uudestaan lääkärissä ja vihdoin masu on paljon paremmassa kunnossa. Madot aiheuttivat pienelle ns.mato-ummetuksen ja suolistokin oli tulehtunut. Lääkekuurilla selvittiin ja tammikuussa käydään rokotuksilla ja sen jälkeen alkaakin tämän tytön kodinetsintä ��

28.12.2019

KIITOS erittäin MAUkkaasta ja HAUskasta lahjoituksesta Almo Nature.

Kuvassa laaduntarkkailija Punkku, pentuna pahvilaatikossa ilmestynyt veijari, varasi nämä ruoat itselleen ja kavereilleen ��.

17.12.2019

Niin monta kertaa saa kuulla ja lukea kommentteja siitä, että esyt loukuttavat/ottavat kiinni hyväkuntoisen näköisiä kissoja, jotka sen ulkoisen olemuksen perusteella luokitellaan jonkun onnelliseksi, vaistojaan toteuttavaksi lemmikiksi.

Tässä teille yksi esimerkki siitä, että se ulkoinen olemus ei kerro kissasta yhtään mitään.

Kuvassa olen minä ja sylissäni Mauri. Kissa, joka harhaili ulkona ja oli ulkoisesti hyvässä iskussa. Kiltti, kesy ja leikattu. Selkeästi siis jonkun ulkoileva ja onnellinen kissa. Vai oliko? Oliko se karannut lomareissulla tai karannut ikkunasta? Jäänyt ehkä muuttokuormasta tai tahallisesti kyydistä? Totuutta emme saa koskaan tietää.
Kissa oli löydettäessä siis ulospäin aivan fine. Kuitenkin sen suu oli tohjona, eikä syömisestä ole siksi tullut mitään. Pitkä karva peitti allensa laihtuneen ja riutuneen kissan.
Ensiapu haettiin päivystyksestä ja aloitettiin kuntoutus. Lääkärissä käytiin kokeissa ja niiden näytettyä vihreää valoa aloimme suunnittelemaan kissalle mittavaa hammasoperaatiota, johon lähti mukaan Anteron Ystävät.
Ihmiset lähtivät mukaan kampanjaan ja Maurille kerättiin mittava summa euroja, jotta se saisi ansaitsemansa mahdollisuuden.
Kohtalo päätti kuitenkin toisin.
Tänään olisi ollut Maurin suuri päivä. Hammaspäivä lääkärissä. Se kuitenkin muuttui jäähyväisiksi, suruksi, isoiksi kyyneliksi ja luopumiseksi.
Uudet verikokeet näyttivät kaikkea muuta kuin vihreää valoa. Ne kertoivat karua kieltään kasvaimesta, pahasta romahduksesta ja siitä, että jäi vain yksi asia, minkä enää pystyimme Maurille antamaan. Pääsyn pois täältä.
Joistakin kissoista tulee spesiaaleja ja minulle Mauri oli sellainen. Iso, kehräävä ystävä, joka rakasti huomiota ja harjaamista. Ja ruokaa.
Tänään Mauri lähti sylissäni parempaan paikkaan. Mutta jäi ikuisesti sydämeeni.
Kiitos kaikille, jotka olitte mukana Maurin keräyksessä. Uskon, että löytyy toinen kissa, jolle ne käytetään ja sitä Maurikin toivoisi. Näitä tapauksia on aivan liikaa.

Nuku hyvin äidin poika. Talo on niin tyhjä ilman sinua ❤.

Äiti

Jos haluat olla mukana auttamassa muita Maurin kaltaisia kodittomia, voit tehdä meille lahjoituksen. Tuloilla katamme eläinlääkärikuluja. Apua tarvitsevia on paljon ja lisää olisi tulossa jos vain paikkoja ja rahaa löytyy.

Rahalahjoitus:

Saaja: Alavuden seudun Eläintiimi Ry
FI8241080011309591
BIC: ITELFIHH
Viite: 1245

Luvan myöntäjä:
Pohjanmaan poliisilaitos.
Luvan numero on RA/2018/1079. Toimeenpanoaika ja -alue: 01.12.2018-30.11.2020
Pohjanmaan poliisilaitoksen alue.

8.11.2018

Käytiin Maurin kanssa tänään lääkärissä. Hammashoidon arvio on n.500-800€ plus ensin röntgen ja aina voi ylläreitä löytyä. Nyt hoidetaan pissatulehdus ensin pois. Näössä voi olla myös jotain, kun ei aina reagoi normaalisti, mutta sen tutkiminen vaatisi kunnon silmänpohjan kuvaukset. Munuaiset oli ok ja verikoearvot ok. Huomenna saadaan vielä loput tulokset.

Jatketaan tukiruokinnalla siis ja tuo pissavaiva pois.
Mauri etsisi rauhallista sijaiskotia ja jos haluat auttaa niin lahjoita tukiruokaa, hiekkaa...osta kannatustuotteita. Mauri kiittää tsempistä ��.
Reipas oli seniori ja antoi ultrata hienosti!

18.10.18

Takana yksi elämän kovimmista eläinlääkärikäynneistä. Yhtään henkeä ei menetetty, mutta jos ja kun ihminen voi kokea henkistä tuskaa eläimen fyysisen tuskan takia, nostimme sen juuri uudelle tasolle.

6 tuntia reissu kesti ja 5 pentua mukana.
Onneksi meillä on parhaat hoitamassa näitä meidän pieniä ❤. Lillvet Eläinlääkäripalvelut Jukka ja Heidi.
Myös sanahirviö akuuttiripuli näytti, mihin se pahimmillaan pystyy vuorokaudessa, samoin todennäköisen sisäsiittoisuuden tuomat kivat bonukset...tässä tapauksessa ulos luiskahtava peräsuoli ja vatsan ropleemat.
Pidetään peukkuja jotta Herra X ja Nti T selättävät nämä ongelmat. Kuvassa Herra X.

Janita ja Marjo

13.7.18


Perjantai-illan huumaa...ryömiä ulkorakennuksen katonrajassa lasivillan seassa ja lämpöä öpaut 100*C. Mutta onnistuinpas nappaamaan kaksi pientä nöpönenää turvaan! Tikapuiden juurella toimi paras varikkotiimi ja haavi, hanskat ja boksit liikkuivat tehokkaasti.


Janita

12.7.18


Kevät, kesä ja syksy on kissanpentujen kulta-aikaa. Tällä emme kuitenkaan tarkoita onnellista pentuaikaa, vaan aikaa, jona syntyy lukemattomia määriä pentuja. Osa syntyy ihmisen tahdosta ja suurin osa "vahingossa". Haluamme nyt nostaa esiin pennutuksen ja vahinkopentujen epäkohtia.

Tässäkin asiassa on vallalla ajattelutapa, että ei niille kissoille ennenkään ole mitään sairauksia tullut ja ihan hyvin se synnytys ennenkin on mennyt.

Isoin riski erilaisiin komplikaatioihin on populaatiossa elävillä kissoilla, joilla myös perushoito on laiminlyöty. Näissä tapauksissa esiintyy huomattavia määriä sisäsiittoisuutta, joka puolestaan vaikuttaa suoraan syntyvien pentujen kohtaloon, terveyteen ja ylipäänsä siihen, selviääkö pentu hengissä.
Vanha uskomus, että leikkaamaton kissa on parempi hiirikissa, on myös aivan silkkaa puppua. Tämä ajatusmaailma vain on valitettavan yleistä maaseudulla. Ja pentuja syntyy joka vuosi todella paljon.

Mutta palataksemme vielä näihin synnynnäisiin ongelmiin pennuilla, haluan esitellä teille yhden pennun, jonka emo on juurikin populaatiosta lähtöisin.
Kun pentu syntyi kolmen sisaruksensa kanssa, se näytti aivan normaalilta pikku nyytiltä, jolla olisi hieno elämä edessä. Viikot vierivät ja pikku hiljaa tämän pikkukaverin silmät alkoivat näyttää omituisilta. Niistä tuli lähinnä mieleen kalansilmät. Muuten tämä jantteri oli kuin muutkin sisaruksensa. Asia kuitenkin vaivasi ja lähdimme käymään eläinlääkärissä. Tutkimuksen jälkeen selvisi, että meillä on tässä kehityshäiriöinen pentu. Luultavasti seuraus sisäsiittoisuudesta. No ei hätiä mitiä. Pentua seurattiin ja kasvu oli normaalia kunnes ilmeni stressistä johtuva pissatulehdus. Se hoidettiin lääkkeillä, mutta epäiltiin, että taipumus tähän on voimakas ja saattaa kroonistua, jos on paljon muuttujia matkalla. Stressitekijät minimoitiin ja pentu tuli luovutusikään. Silmät olivat edelleen valtavat ja halusimme uuden lääkärinarvion tilanteesta. Tämä tapahtui eilen.
Pennulla todettiin vesipää ja aikamoinen aukile päässä. Nestekierto aivoissa on nyt suht normaali, mutta onko se sitä tulevaisuudessa. Kasvaako aivot ja pää oikeassa suhteessa toisiinsa. Muodostuuko painetta kuinka ja jos niin koska. Paljon jäi avoimia kysymyksiä, mutta yhdistyksenä päätimme olla antamatta kissaa adoptioon, vaan se jäi yhdistyksellemme loppuelämäkseen ja saa elää hyvässä sijaiskodissa. Sille voi tulla vakavia neurologisia tai motoriikka ongelmia. Kukaan ei tiedä. Päivä kerrallaan mennään ja katsotaan.

Haluamme kertoa tästä siksi, että jos suunnittelet kissan pennutusta, mieti tarkkaan oletko valmis mahdollisiin ongelmiin. Vai kannattaisiko kuitenkin leikkauttaa kissa. Oletko valmis testaamaan molemmat kissat vakavien tautien varalta? Oletko vastuullinen omistaja ja luovutat pennut vasta yli 12-viikkoisina, rokotettuna ja useasti madotettuina? Etkä anna pentuja ilmaiseksi.
Pennuthan ovat yli söpöjä, mutta tuovat mukanaan vastuuta. Vastuun elävästä eläimestä, jolla on oikeus elää lajilleen tyypillistä elämää ja saada tarvittaessa hoitoa.

Jos omistat vapaasti ulkoilevan kissan, onhan se leikattu, rokotettu ja madotettu? Oletko vastuullinen omistaja ja valvot kissan ulkoilua? Oletko hankkinut tietoa tarttuvista taudeista? Esim.kissarutto, fip, felv, kaliki, mykoplasma, herpes jne. On väiveitä, punkkeja, sisäloisia...Näistä osa myös ihmisiin tarttuvia. Tarkistatko kissan turkin ja korvat? Tiedätkö mikä on korvapunkki?

Jos vapaasti ulkoileva emo saa pennut, päästätkö sen silti ulos imettävänä? Otatko riskin auton alle jäämisestä ja siitä, että sitten sinulla on orpoja pentuja tuttipulloruokinnassa? Tarttuvasta taudista? Ulkoloisista?

Perehdy kissan hoitoon ennen pennun hankintaa. Mieti onko sinulla resursseja hoitaa jos tarve vaatii.
Älä ota ilmaista kissaa.

Kuvassa on Leo, josta kerroimme.
#kissanarvo

11.7.18


On niin tyhjä olo. Luciferin lisäksi menetin kaksi sijaiskotikissaa. Ja vain ja ainoastaan ihmisen välinpitämättömyyden vuoksi. Aivan turhia kuolemia kumpikin.

Yläkerrassa kuuluu hiljaisuus. Muut eläimet vaistoavat, että osa porukasta on poissa. Itsellä riittämätön olo, kun ei voinut auttaa kuin päästämällä pienet pois.
Itkettää ihmisen pahuus. Itkettää menetykset. Itkettää kaikkien niiden puolesta, jotka eivät ikinä saa apua.
Paljon on eri värisiä ja kokoisia tassunjälkiä jäänyt sydämeen elämäni aikana ja tilaa on vielä monille, joten työ eläinten hyväksi jatkuu.

Tummuessa illan,
luona sateenkaarisillan,
kun auringon viimesäteet taipuu,
niin moni kissa uneen vaipuu.
On päivän leikit jäänet taa,
ne onnellisina nukahtaa.
Nähden unta ystävistä,
perheistä ja hetkistä yhteisistä.
Odottaen sitä aamua valkenevaa,
kun jälleen yhdessä leikkien kirmata saa.

Luciferin, Wandan ja Rollen muistolle.

Rakkaudella,
Äiti

23.6.2018

Miksi rokotuttaisin kissani?


Esimerkiksi tämän vuoksi:

Tämä pentu on syntynyt sisällä, mutta emo on elänyt vapaasti pihalla. Pennulla on ikää nyt 8 viikkoa ja on paljon ikäisiään pienempi. Tällä pennulla on emon perintönä kalikivirus. Sitä vastaan rokotetaan ja sitä on monia eri muotoja. Rokottamaton emo on tartuttanut pentunsa, joista kaikki muut neljä ovat menehtyneet.
Tämä pieni taistelija joutuu nyt vielä kärsimään tämän aktivoituneen viruksen, eikä ole läheskään varmaa, selviääkö se tästä.
Sen suu ja kieli ovat täynnä verta vuotavia haavaumia. Voit varmasti kuvitella millaista on syödä jos suu on enemmän kuin kipeä.
Tämä tyttö kuitenkin syö, mikä on erittäin hieno asia. Silmät ovat enemmän ja vähemmän turvoksissa ja vuotavat. Suusta valuu välillä verta.
Pentu saa antibioottia, kipulääkettä ja ravintolisiä. Tarvittaessa tukiruokintaa. Kaiken tämän keskellä se kuitenkin leikkii, haluaa syliin ja kaipaa pentuja toisessa huoneessa, josta kuuluu leikin äänet, jossa se ei ole ollut ja jonne se ei koskaan pääse, koska joutuu olemaan ainakin kuukauden eristyksessä. Ja se jää viruksen kantajaksi.
Se huutaa ikävää silloin kun en ole sen kanssa täällä. Se ei halua olla eristyksessä.

Miksi siis rokottaa kissa.

Kaliki on pirullinen vieras. Se tarttuu herkästi kissasta toiseen. Se voi aiheuttaa kuolettavan keuhkokuumeen pennuille. Se nostaa kuumeen, voi tehdä haavaumia myös jalkoihin ja päähän. Se voi turvottaa niveliä niin, että kävely on kivuliasta ja kissa mielummin makaa.
Rokote ei välttämättä anna viruksen eri muodoille täydellistä suojaa, mutta ainakin kissalla on mahdollisuus.
Populaatioissa ja vapaana ulkoilevissa tämä virus viihtyy, etenkin jos ja kun ne yleensä ovat rokottamattomia. Aivan kuten tämän pienen emo.
Jos otat eläimen, niin jos tieten tahtoen altistat eläimen mm.tällaiselle virukselle päästämällä sen ulos, antamalla sen lisääntyä vastuuttomasti, et rokotuta ja loishäädä sitä säännöllisesti, niin voitko kutsua itseäsi vastuulliseksi ihmiseksi, vastuulliseksi eläimen omistajaksi?
On toki näitä vapaana ulkoilevia, jotka on rokotettu ja leikattu. Ja hyvä niin, mutta paljon enemmän tällä alueella on isoja ja pieniä populaatioita, joissa sana "rokotettu" ei päde. Pentuja syntyy, löytyy milloin mistäkin ja lopputulos on vakavimmissa tapauksissa kuukausien taistelu erilaisia sairauksia vastaan.
Tirppa ei ole ainoa laatuaan. Tällä hetkellä meillä on kolme pentua eristyksessä kalikin ja flunssan takia. Toivotaan että hoito puree ja nämä pikkukaverit saavat mahdollisuuden.

Rokottakaa ja leikkauttakaa kissanne. Näitä "Tirppoja" on aivan liikaa. Hankkikaa netistä ja eläinlääkäriltä tietoa kissojen sairauksista, etenkin näistä tarttuvista viruksista.

Desinfiointien vuoksi meillä on pulaa pentujen tarvikkeista, koska kaikkia ei voi pestä. Leluja, vilttejä jne ottaisimme mielellämme vastaan.

Rakastaa ja ennen kaikkea arvostakaa kissojanne. Ne ovat sen arvoisia.

#kissanarvo

19.6.2018

Kiitos Ritva Reunanen, Maiju Kauppi, Ssesy, Kissankulma, Sari Heikkilä (Kisu Ry), Star Kirppis, Musti ja Mirri Tuuri, Tuurin Grilli ja monet muut, jotka olette auttaneet ja tukeneet toimintaamme nyt alkukesän aikana.


Kiitos kaikille huutikseen osallistuneille, loppusaldo lähenteli tuhatta euroa.

Kiitos kaikille kirppistavaran lahjoittajille.

Kiitos kaikille viime lauantain MAUkas päivään osallistuneille, loppusaldo oli 350e.

Kiitos kaikille tarvike- ja ruokalahjoituksia tehneille.

Kiitos kaikille sijaiskodeillemme! Olette korvaamattomia ❤.

Ilman tätä kannustusta ja tukea emme voisi toimia näin tehokkaasti ja auttaa monia apua tarvitsevia eläimiä.

KIITOS!

19.6.2018

Kissamme saivat lahjaksi lahjakortteja . Kiitos MUSH!!

10.6.2018

Tämä aamu aloitettiin loukutuksella. Tuloksena kaksi pientä sähikäistä luonnon keskeltä. Sinne syntyneitä ja siellä eläneitä kissanpentuja. Porukkaan on kuulunut myös emo ja kolmas pentu. Tarkoituksena on saada vielä nekin, mutta pentujen huonon kunnon vuoksi nämä lähtivät nyt mukaan. Molemmat täynnä matoja, kuten nämä puolivillien pennut yleensä on. Lisäksi silmät todella karmeassa kunnossa ja kuumeisia. Nyt nämä vauvelit saavat mahdollisuuden selvitä. Ne saavat hoitoa, jota ilman olisi elämä luonnossa ollut mahdotonta. Ne saavat lämpöä, rakkautta ja tulevaisuudessa omat kodit. Ja mikäli tiimimme onnistuu, nämä saavat emon ja sisaruksensa myös luokseen ja niin ikään hoitoon.

Näillä kävi onni. Niistä ilmoitettiin meille. Niitä haluttiin auttaa.
Toivotaan, että ravitseva ruoka, maitovastike, lääkkeet ja rakkaus voittavat.

Nämä pienet eivät pyytäneet syntyä tähän maailmaan. Kuinka erilainen olisi ollut kolmen pienen elämän alku, jos ne olisivat syntyneet sisällä, emo olisi rokotettu ja madotettu.
Mutta emo on itsekin ulkona syntynyt, joka ei luota ihmiseen, jota ei ole koskaan silitetty, madotettu, rokotettu, leikattu. Kohta uusi kiima päällä ja taas kaikki alkaa alusta.
Paitsi jos me voimme sen estää. Katsotaan kuinka meidän käy. Pitäkää peukkuja .

Saanko esitellä uusimmat tulokkaat: Taika ja Tomu

Janita

Voit tukea toimintaamme lahjoittamalla etenkin märkäruokaa, tarvikkeita, reseptivapaita lääkkeitä mm.matolääkkeet, nutri + jne, kissanhiekkaa ja pellettiä, pyyhkeitä, kissanleluja, kiipeilypuita, kuljetusbokseja ja myös käytetyt kelpaavat!

Keräyspisteemme: Musti ja Mirri Tuurissa sekä Star Kirppis Alavudella.
Tai laita meille viestiä Facebookissa, sähköpostilla: elaintiimi@gmail.com tai soita 0406303162

Voit myös liittyä yhdistyksemme jäseneksi tai kannatusjäseneksi.

Lisätiedot: www.elaintiimi.fi

7.6.2018

Kiitos Golden Eagle ja Maiju ❤.

28.5.2018

Notta huomenta!


Meille tulee nyt hyvin paljon ilmoituksia, eikä varsinaisesti mitenkään iloisella mielellä tehtyjä, kissoista, jotka eivät syystä tai toisesta pysy omassa pihassa, vaan käyvät naapurien ja mökkiläisten terasseilla, pihoissa, tekstiileissä ja ja...jättämässä omia tinder-viestejään. Yleensä aktiivisimpia romanssinetsijöitä ovat leikkaamattomat kollit, joiden hajuviestit tavoittavat paljon muitakin kuin näitä tyttösiä.
Meitä on pyydetty loukuttamaan ja hakemaan näitä sankareita, jotka toimivat ainoastaan vaistojensa varassa, kun omistaja on laiminlyönyt vastuunsa kissanpidossa. Kisuliinit saavat ulkoilla omassa pihassa VALVOTUSTI ja se ei nyt näytä menevän ihmisten korvienväliin kovinkaan tehokkaasti. Tottahan se kissi on onnellinen tuikatessaan viestejä naapurin rouvan juuri pystyikin mattoihin ja vielä onnellisempi se on, jos viesti tavoittaa auliin typykän, jonka kanssa voikin sitten viettää yötöntä rakkauden yötä.
Me emme valitettavasti voi käydä loukuttamassa näitä romeoita tai leidejä, jos omistaja on tiedossa. Tiedän, tämä touhu on aivan hullua, koska jossain tilanteissa kissan etu olisi se, että sille etsittäisiin uusi, vastuullinen koti. Mutta, lain mukaan mennään. Tämä on yksi asia, johon ajamme muutosta.
Toki jos pihaan ilmestyvä kissi on sen näköinen, että on ottanut reippaasti osumaa joko autosta, ihmisen toimesta tms niin jokaisella on velvollisuus auttaa ja silloin voi olla myös meihin yhteydessä.
Muistutamme myös että tämä vapaasti kulkeminen aiheuttaa aina myös lisää kissavihaa. Ja siitä kärsii joka kerta ainoastaan se kissa. Meiltä ei heru sympatioita näille, jotka sitten keräävät kuvilla osanottoja nettisivuilla, kun se rakas mirri jäi maitoauton alle tai raahautui raadeltuna pihaan. Se kissa ei taida olla kovinkaan onnellinen siinä kohtaa.
Kissan paikka ei ole yksin luonnossa.
Kun päästät sen nelijalkaisen perheenjäsenen ovesta ulos, niin mieti ensin näitä:

- Kaikki rokotuksetkaan eivät suojaa vakavilta taudeilta. Haluatko altistaa lemmikkisi niille?

- Pystytkö valvomaan kissan ulkoilua?

- Ihmiset voivat olla julmia eläimille. Riski rääkkäykseen tai jopa tappamiseen on olemassa. Haluatko altistaa lemmikkisi sille?

- Luonnonvaraisilla eläimillä on pesintä menossa ja poikaset. Miten vahdit, että kissasi ei tapa näitä ja häiritse pesintää?

- Jos et ole leikkauttanut kissaasi, miten varmistat ettei se tule tiineeksi? Oletko valmis laittamaan rahaa emoon ja pentuihin? Ja tässä puhutaan sitten jo ihan oikeista summista jos asiat hoidetaan oikein.

Nämä olivat taas vain pintaraapaisuja ja asiat jatkuvat samanlaisina vielä pitkään, mutta jonain päivänä ehkä jo ymmärretään vastuu eläimestä.

Pitäkää kissoistanne huoli ja rakentakaa tarhat tai käykää lenkillä hihnassa. Pelkkä onnellisuus ei ole peruste päästää niitä itsekseen ulos.

Alavuden seudun Eläintiimi Ry/ Janita

* Kuvan kollimus kattimus ei liity tapaukseen, vaan elää sisällä, ulkoilee valjaissa ja käy laatikolla. Ja taitaapi sälli olla ihan onnellinenkin .

9.5.18

Alkukeväästä saimme ilmoituksen pitkäkarvaisesta kissasta, joka oli lähes yhtä takkua. Ilmoittajat olivat todellisia kissojen ystäviä ja he olivat kollista todella huolissaan. Heidän oma kissansa kun ei ollut oikein pitänyt omilla tiluksillaan seikkailleesta kulkurista ja näin ollen he eivät voineet kissaa kynnyksen yli päästää.

Kävimme siis kaverin loukuttamassa, veimme sen eläinlääkäriin tsekkaukseen ja parturiin ja siellä tälle ihanuudelle loihdittiinkin todellinen kesälookki.
Kissa luotti alusta asti auttajiinsa ja annetut loishäädöt huolehtivat korvapunkit ja muut ylimääräiset salamatkustajat pois. Se sai nimen Martti.
Pariskunta, joka kissasta ilmoitti meille, kyseli paljon pojan kuulumisia.
Viikot kuluivat ja kissa, joka oli laahannut ennen likaisia ja haisevia takkuja mukanaan, vietti nyt mukavaa elämää sijaiskodissa.
Sitten, sähköpostiimme saapui viesti. Surullinen sellainen. Tämän pariskunnan oma kissa oli matkannut sateenkaarisillalle pitkän sairauden uuvuttamana. Suru perheenjäsenen menetyksen vuoksi oli suunnaton. Heidän sydämissään oli nyt tyhjä kohta, kissan mentävä aukko. Koti tuntui tyhjältä, mutta suuri menetys vaati aina sen oman surutyönsä.
Ehkä se oli kohtalo, että takkuinen ja likainen Martti kolli aikanaan heidän pihalleen ilmestyi. Ihan kuin se olisi tiennyt, että tämä paikka tulee vielä jonain päivänä olemaan hänen rakastava kotinsa. Ja näinhän siinä sitten kävi.
Suru ottaa aina aikansa, mutta nyt, Martti auttaa tätä pariskuntaa siinä. Se sai rakastavan kodin ja nyt kissan menetyksestä syntynyttä aukkoa kodissa paikkaa tämä entinen kulkuri, jonka menneisyydestä ei tiedetä mitään.
Toivomme Martille ja hänen perheelleen lämpöisiä kesäpäivä ja pitkää yhteistä elämää.

5.5.2018

Muistatteko Nipen, tämän pissatulehduksen kanssa aluksi painivan 12-vuotiaan seniorimme?

Nippe etsi kotia erityisadoptiona ja täytyy sanoa, että erityinen siitä tulikin!
Kerron teille nyt tarinan:

Eräs perhe joutui vuosia sitten luopumaan rakkaasta kissastaan, joka oli heillä ollut pennusta asti. Kissa ei yrityksistä huolimatta oikein ymmärtänyt vastasyntynyttä vauvaa ja käyttäytyi välillä arvaamattomasti. Lopulta perhe päätti, että kaikki olisivat onnellisempia ja stressittömämpiä, mikäli kissa pääsisi hyvään kotiin. Näin tapahtui ja vuodet kuluivat.
Eräänä päivänä tämän perheen äiti selasi tiimimme sivuja netissä ja näki ilmoituksen Nipestä. Hän ei ollut uskoa silmiään! Kuvassa olisi aivan varmasti heidän entinen kissansa! Saimme yhteydenoton tältä naiselta ja kävimme asiaa läpi ja todellakin, kyseessä oli heiltä kuutisen vuotta sitten uuteen kotiin lähtenyt kissa.
Kun kävimme kissan vaiheita läpi, niin perheelle tuli todella paha mieli siitä, että heidän rakas kissansa, jolle etsittiin hyvä koti, olikin joutunut kiertolaiseksi ja oli ollut sairaana jo jonkin aikaa. Lisäksi kissa oli aliravittu ja fyysisesti heikossa kunnossa.
Tässä on hyvä esimerkki siitä, että vaikka uusi koti tuntuisi hyvältä, voi todellisuus ollakin jotain aivan muuta.
Mutta, palatkaamme Nippeen.
Perhe halusi kovasti kuulla, kuinka Nipee kuntoutuu ja lähetimme heille kuvia ja soittelimme siinä viikon verran. Sitten, saimme heiltä puhelun, jossa perheen isä ilmoitti että kyllä Nippe palaa nyt kotiin. Siihen ainoaan ja oikeaan kotiinsa, eikä sen tarvitse enää koskaan kärsiä.
Täytyy sanoa, että siinä tarvittiin kyllä nessuja aika paljon... Sovimme päivän kun Nippe sitten lähti meidän kanssamme reissuun ja poitsu laitettiin boksiin, mitä se inhoaa yli kaiken ja lähdimme ajamaan.
Olihan kuulkaa tunne avata kuljetusboksi perillä ja sanoa Nipelle, että huomaatko, sinä olet taas kotona. Ja kissahan huomasi. Se tunsi näiden vuosien jälkeen paikat ja ihmiset. Se oli nyt kotona!
Toivotamme Nipelle ja hänen uudellevanhalle perheelleen ihania kissanpäiviä <3

2.5.2018

Saammeko esitellä teille Hilman, yhden populaatiosta loukutetun kissan, joka oli tiineenä saapuessaan meille. Hilma ei ollut koskaan ollut sisällä, ei ollut saanut tuntea lämpöä eikä rakkautta. Ikää tällä pienellä tyttösellä on n. 2 vuotta ja suurin osa siitä ajasta on mennyt pentujen kanssa ja yrityksiin selvitä ulkona. Nyt Hilman onni kääntyi ja se pääsi pois ulkoa. Se itse ei sitä ymmärtänyt, vaan pelkäsi kovasti ihmisiä ja kaikkea uutta. Sijaiskoti monen sadan kilometrin päässä täältä, teki hienoa työtä tytön kanssa, mutta tiineysultrasta siellä paikallisella eläinlääkärillä tuli täysi katastrofi. Valitettavasti kaikki eläinlääkärit eivät suhtaudu kovin positiivisesti näihin löytökissoihin, joita on hieman haastavampi käsitellä, mikäli ei ole asiaan perehtynyt tai se asia ei edes kiinnosta. Tämän totaalisesti epäonnistuneen lääkärireissun jälkeen Hilma pelkäsi kaikkea vielä enemmän. Sovimme, että Hilma tulee luokseni ja katsomme tilannetta uudestaan. Kissasta näki heti, että kaikki ei ollut hyvin ja lähdimme eläinlääkäriin varmistamaan, että oliko emolla ja pennuilla kaikki kunnossa. Lääkärireissu sujui hyvin ja tilanne oli normaali. Jäimme siis odottamaan synnytystä, mikä sitten muutaman päivän kuluttua käynnistyi aamuyön tunteina. Kuudelta aamulla Hilmalla oli viisi tervettä ja lujaa huutavaa pentua. Yksi pentu oli jäänyt emolta hoitamatta, eivätkä muut päässeet nisille. Emo oli aivan loppu. Autoin Hilmaa hoitamalla pentuja ja otin vastikkeen käyttöön. Hilma ei kuitenkaan myöhemminkään halunnut pentuja lähelleen, ei imettänyt, ei pessyt niitä. Se vain makasi ja tuijotti tyhjyyteen. Heräsi epäilys juuttuneesta pennusta ja tuli päivystysreissu Seinäjoelle. Siellä todettiin tyhjä, mutta tulehtunut kohtu ja tyttö sai antibiootit sekä kipulääkityksen. Näillä jatkoimme kolme päivää, mutta oireet eivät helpottaneet ja alkoi myös ilmaantua veristä vuotoa pyyhkeisiin. Tänään sitten lähdimme neljännen kerran lääkäriin ja tulehdus oli edelleen päällä ja nyt kissa steriloitiin ja uusi lääkekuuri kehiin. Nyt toivomme, että tyttö selviää ja pääsee vihdoin aloittamaan sen oikean elämän kodissa, joka haluaa tarjota kovia kokeneelle kissalle sen arvoisen elämän. Haluamme myös kiittää jälleen Eläinlääkäriasema Lillvetiä hyvästä hoidosta ja yhteistyöstä näiden kissojen kanssa. Olette parhaita!!

Alavuden seudun Eläintiimi Ry / Janita

22.4.2018

Vauvat kasvavat hurrrjaa vauhtia ��!

Iso ja lämmin kiitos kaikille teille penturuoan, vastikkeen, pyyhkeiden ja petivaatteiden lahjoittajille.
Meille on tulossa lähipäivinä pentuja lisää, joten tarve näille em. tarvikkeille on edelleen.
Kiitos ����.

Terveisin vauvojen varaäippä Janita sekä supermamma Kyllikki.

18.4.2018

Tänään on ollut rankka päivä. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kuten olemme kertoneet, olemme loukuttaneet populaatiosta kissoja ja tänään meillä oli lääkäripäivä.

Kolme pientä tyttöä sterkattiin, rokotettiin ja loishäädettiin. Kaikki pienempiä, kuin iän puolesta pitäisi olla. Perusjuttu sisäsiittoisuudessa. Lisäksi ruokapuoli on ollut kaikkea muuta kuin kissoille sopiva ja madot ovat juhlineet niilläkin vähillä eväillä, mitä ovat suustaan alas saaneet.
Yksi kolli koki kastraation ihmeellisyyden ja sai sekin kunnon vuosihuollon. Hampaat tulevat vaatimaan jossain vaiheessa operaation, mutta hoidetaan nyt ensin peruskunto kondikseen.
Kaksi tiinettä narttua pääsi ultraan ja siellä emon uumenissa sykki toisella ainakin kolme ja toisella neljä, viikon sisään syntyvän pennun vahvaa sydäntä.
Sitten. Kaunis kissa. Tyttö. Luonne kultaa ja olisi taatusti löytänyt kodin. Mutta. Vilkaisu suuhun aiheutti vatsan vääntymisen ylösalaisin, surua, tieto siitä kivusta, minkä kanssa kissa on joutunut elämään. Sen ylähampaat olivat mennyttä, verinen mähmä valui ikenistä ja haju, se oli jäätävä. Sillä suulla ei ole pystynyt syömään aikoihin!
Jouduimme tekemään sydäntäsärkevän päätöksen yhdessä eläinlääkärin arvion kanssa ja Mörkö pääsi paikkaan, jossa voi silakoita syödä ilman jatkuvaa kipua. Se pääsi ensimmäisen kerran syliin ja siitä välitettiin. Ja siihen se sai nukahtaa.
Vaikka tässä hommassa törmää valitettavan usein kuolemaan, se koskettaa aina. Että ihmisen välinpitämättömyyden takia, näin monet kissat pitää päästää täältä pois.
Pitäkää huoli kissoistanne ❤.


Janita

15.4.2018

Kyllikin adoptiopentu Sulo ei enää hoidosta huolimatta jaksanut. Hyvää matkaa pikku kaveri. Olit rakas ❤.

Tämän kevään löytöpennuista on tähän mennessä kuollut viisi. Näin ei olisi, jos ulkona liikkuvat kissat leikattaisiin. Vastuu näistä on aina omistajalla ja eläinsuojelulaista voi jokainen käydä tsekkaamassa, kuuluuko kissojen elää ulkona 24/7, 12/12! Mitä laki sanoo mm. omistajan velvollisuudesta ja eläimen hoidosta.
Kissa ei kuulu luontoon, eikä se pärjää siellä. Se ei myöskään elä esimerkiksi puurolla, sopalla tai pelkillä kuivamuonilla. Se pitää rokottaa ja madottaa. Se nyt vain kuuluu omistajan tehdä. Samoin valvoa sitä, missä kissa kulkee, jos ulkoilee vapaasti.
Ajat muuttuvat. Asenteet näemmä eivät.

Janita

10.4.2018

Varaemon hoivissa nämä pikkuiset saivat mahdollisuuden. Kaksi menetystä valitettavasti koettiin ja taivaalle syttyi kaksi pientä tähteä lisää. Yksi pyyntö: Leikkauttakaa kissanne <3!!!


Janita

2.4.2018

Siellä, sijaiskodissa, mihin se oli vajaa viikko sitten pelottavassa muovilaatikossa tuotu, oli lämmin ja siellä oli mukavia ihmisiä.

Oli sillä ollut koti ennenkin. Koti, joka ei sitä voinut enää pitää. Ei se sitä itse ymmärtänyt. Se tiesi vain, että kaikki muuttui. Tutut äänet ja tuoksut olivat mennyttä. Kaikki, mihin se oli 12:sta vuoden aikana tottunut, oli poissa.
Eletyt vuodet ovat jättäneet jälkensä. Kun se katsoo peilikuvaansa, ei sieltä katso takaisin söpö pörröinen pentu, ei pirteä nuori kollipoika, ei. Ikkunasta heijastuu apea katse, kuihtunut olemus, katse, joka kuvastaa luovuttamista. Suruakin.
Nainen, joka kutsuu itseään äidiksi, kertoo sille sen olevan hieno poika, silittää, pitää sylissä... Ikkunasta katsellaan lintuja ja pupuja. Tämä äiti on myös huolissaan. Kertoo, että huomenna varataan lääkäriin aika. Selvitetään, olisiko jotain, mitä voidaan hoitaa ja jos on, niin äiti lupaa, että se hoidetaan.
Hiukan jännittää. Molempia. Mikä onkaan tulevaisuus.
Mutta tällä erää on kaikki hyvin. On ruokaa, kipulääkettä ja äiti. Se kääntyy selälleen ja vihjaisee, tuosta voisi rapsuttaa. Ja äiti ymmärtää.

Pidetään peukkuja ja toivotaan, että Nippe saadaan kuntoon. Jokainen on meille tärkeä, myös nämä seniorit ��.

Hyvää yötä,

Janita ja Nippe

2.4.2018

Kyllikki. Pörröisen kissan verran kehräystä ja kauneutta.

Kyllikki löytyi talvella kahden muun seikkailijan kanssa maatilan pihasta, johon olivat kuukausia aikeisemmin eksyneet. Nämä ihanat ihmiset ottivat meihin yhteyttä ja näin Kyllikin matka kohti sijaiskotia ja uutta, parempaa elämää kohti alkoi.

Eläinlääkärissä käydessämme kaikki oli kunnossa pientä aliravitsemusta ja korvapunkkia lukuunottamatta ja näillä eväillä aloimmekin sitten tyttöä hoivaamaan ja hoitamaan kuntoon.

Pian kuitenkin kissaneidin vatsanalue kasvoi suhteellisen nopeasti ja epäilys tulevasta perheenlisäyksestä vahvistui eläinlääkärissä ultratessa. Näin ollen Kyllikki poistui tällä erää kotiaetsivistä ja nyt keskitymme vastaanottamaan pikku-Kyllikit maailmaan! Mainittakoon vielä, että Kyllikillä on tiedossa oma koti äitiysloman jälkeen :). Ilmoittelemme kun jotain tapahtuu.


Lumisin terveisin,

Janita ja Kylli

28.3.2018


Takkuturkki on historiaa ja nyt saa Martti nauttia kevätlookista ja sanoa hyvästit iho-ongelmille ja kiristävälle turkille. Joten tervetuloa kevät ja uusi entistä komeampi turkki.

4.3.2018 Sunnuntai

Hän on Lusifer, kissa, joka tuli yhdistyksellemme kodinvaihtajana. Ikää tällä komealla, joskin laihalla kollilla on n.6-vuotta ja tullessaan meille, otin hänet kotiini. Lusiferilla on käytössään omakotitalon yläkerta, kaikilla herkuilla tietenkin.

Heti ensimmäisinä päivinä huomasin, että kaveri ei ole ihan kondiksessa. Karva oli kiilloton, turkki hilseili aivan mielettömsti ja iho oli täynnä pieniä ruopia, mutta kissa ei kuitenkaan raapinut itseään lainkaan. Myöskään ruoka ei oikein maistunut ja kaveri oli vähän kuin "toisen asialla".

Kävimme eläinlääkärissä tarkistuksessa, kuten kaikkien kissojemme kanssa ja ensiapuna kissa sai antibiootit mahdolliseen pissavaivaan (sen kanssa oli myös tuotannollisia ongelmia), sekä kipulääkkeen. Näillä mentiin vajaa viikko ja kun ei muutosta tapahtunut, aloitin nesteytyksen. Huoli kuitenkin kissan hyvinvoinnista kasvoi ja kun ei pissaa, eikä kakkaa kuulut, lähdimme päivystykseen Seinäjoelle. Vastassamme oli mukava lääkäri, joka epäili munuaisissa olevan jotain häikkää. Poitsulle annettiin ihonalainen nesteytys, sekä pahoinvoinninesto-lääkitys. Jännittävä tilanne ja jatkuva lääkärissä hyppääminen aiheuttivat Luskulle sen, että johan lähti pissa ja kakka kulkemaan. Ja kulkikin sitten sen verran hyvin, että kaikki tarpeet tupsahtivat kuljetusboksiin ja saimme vaihtaa koko rekvisiitan ja haju oli aika ylevä. Niin autossa, kuin meissäkin :)!

Nestetytys auttoi ja poika piristyi paljon. Silti halusimme otattaa verikokeet, jotta saisimme tietoa siitä, mitä kissan sisällä on meneillään.

Ne eivät luvanneet hyvää. Munuaisvairiot olivat suuret ja eläinlääkäri sanoi, että tukihoidolla voidaan puhua muutamasta vuodesta, mutta romahdus saattaa tulla koska tahansa.

Lusifer on nyt ollut noin kuukauden päivät minulla ja päätin yhdessä muiden tiimiläisten kanssa, että Lusifer jää asumaan meille ja vietämme täyttä kissanelämää niin kauan, kuin se on mahdollista. Hän saa sairauteen sopivaa tukiruokaa ja tarvittaessa käymme nesteytyksessä, mutta siihen ei nyt enää toistaiseksi ole ollut tarvetta. Poika syö ja juo hyvin, karva kiiltää ja nyt on opittu jo leikkimäänkin ja lintuja vakoillaan ikkunasta.

Näin me nyt jatkamme ja kun sitten näyttää siltä, että aikamme on lopussa, niin Lusifer saa nukahtaa syliini. Lusifer on nyt kotona.



Munuaissairauteen ei ole parantavaa hoitoa, mutta oikeanlaisella hoidolla pystytään tarjoamaan kissalle lähes normaalielämä ja pidentämään elinikää. Mitä aikaisemmin sairaus todetaan, sen parempi ennuste on.

Facebookissa on toimiva vertaistukiryhmä munuaissairaiden kissojen omistajille. Suosittelen sitä kaikille, joita tämä asia koskettaa.

https://www.facebook.com/groups/213755269030820/


Aurinkoista kevättä kaikille toivottavat,


Janita ja Lusku <3